Väsynyt.

Enhän mä saanu pitkälle nukuttua. Kävin kaupas ku sain äitiltä rahaa. Vihaan talvisin mun autoa, koska se on vanha ja jäinen. Ajaessa tuntuu kun liikkuisi jääpalikalla eteenpäin ja toivoisi ettei seuraava möykky hajoittasi palikkaani.

Nyt makaan taas kerran sängynpohjalla menossa päiväunille. Pihalla olisi ihana talvinen keli tehä jotain mutta väsyttää liikaa. Tänään pitäisi siivota omat sotkuni ennenkuin mies tulee kotiin. Ei hän sotkuistani valita mutta ei se kiva ole tulla töistä sotkuiseen taloon.

Toinen kissoistani näyttää jostakin taas mieltä kun paskoo matolle. En tiedä syytä, ehkä silläkin on ikävä miestä.

Oon monesti tehny erinlaisia blogeja, nimettömänä tai nimelläni. Aina tulee sama tunne hetkenpäästä, olenko huono kertomaan ajatuksiani vai enkö ole kiinnostava? En koskaan saa montakaan lukijaa. Tältä blogilta en edes sitä odota, koska puran vain mieltäni. En halua että mun ystävät tai perheeni saavat tietää että junnaan vain paikallaan. Ehkä tämä johtuu vain siitä ettei mulla oo mitään rytmiä mun elämäs. Vaikka asiat muuttuisivat parempaan en silti lopeta blogini pitämistä.

Yks asia mikä raastaa mun ja miehen mieltä on jatkuvasti kasvava laskupino. Piilottelen omia laskujani mieheltä ettei hän saa lisää stressattavaa. Onhan se ehkä väärin mutta en halua hänen murehtivan enempää, koska onhan hän työssäkäyvä osapuoli tässä talossa. Ei mun kelan työttömyysturvalla ja peliriippuvuudella pitkälle päästä.
  Kelasta pitäisi hakea asumistukea jos saan edes jotain miehen tulojen takia. Mutta olen saamaton ja vihaan kaikkien lappujen lähettämistä tai kopioimista yms.

Ehkä päiväunien jälkeen olisin pirteämpi ja jaksaisin tehdä jotain.